Sisna

Mitä se oikein on?

Sisna eli kasviparkittu poronnahka. Sisnan valmistustapa on hyvin luonnonmukainen. Jokaisesta sisnasta tulee erilainen.

Keväällä nila-aikaan kerätään parkit sisnojen tekoa varten. Käytän itse vain pajun ja koivun parkkia, mutta muitakin voi käyttää. Parkkiaines on puun kuoriosassa. Yhteen sisnaan käytetään noin 1,5-2kg kuivaa parkkia.

Syksyllä-talvella poroja teurastetaan ja niistä käytetään kaikki mahdollinen. Tässä vaiheessa valitaan parhaimmassa kunnossa olevat taljat sisnan materiaaliksi. Talja voidaan nivottaa monella tapaa; kemiallisesti tai luonnon omaa mätänemisprosessia hyväksikäyttäen, jolloin bakteerit irrottavat karvan. Luonnonmukainen nivotus tapahtuu vedessä, hangessa tai säkissä. Itse nivotan taljat muovisäkissä. Taljan kesipuoli pestään harjalla hinkaten kädenlämpöisellä mäntysuopavedellä kerran päivässä. Pesun jälkeen talja laitetaan takaisin säkkiin odottamaan seuraavaa pesua. Näin tehdään niin kauan, että karvat irtoavat. Nahan voi tässä vaiheessa pakastaa myöhempää nivotusta varten tai alkaa heti suoraan parkitsemaan.

Parkkiliemi keitetään pitkään ja muutamankin kerran, että parkeista saadaan kaikki väri irti. Aloitetaan laimeasti parkiten ja vahvistetaan vähitellen loppua kohden. Parkitusten välissä nahkan kesipuoli kaavitaan eli näskätään ylimääräiset kalvot ja rasvat pois noin 1-10kertaa. Teollisesti koneella yksikin kerta saattaa riittää. Itse näskään sisnat käsin kaapimaraudalla. Sisna on läpi parkkiintunut, kun ilma kulkee märän nahan läpi käsissä puristaen.

Parkituksen jälkeen sisna rasvataan, se suojaa ja pehmentää nahkaa. Rasvaan sisnat voitelemalla käsin parkkiliemi ja Ensul-nahkarasva seoksella, ettei rasvalientä jää jätteeksi.

Lopuksi sisnat kuivataan hitaasti, pehmitetään ja venytellään. Nämäkin vaiheet voi tehdä koneella, mutta itse teen nekin perinteisesti käsin.

Sisna on käsityötä, alusta loppuun, luonnon tahtiin.